Sivut

torstai 15. syyskuuta 2011

Lähiruoan tuottaja rakensi uudet tilat Orimattilaan

Vainion teurastamo haluaa olla mukana tekemässä lähiruokaa uudessa teurastamossaan. Lyhyet kuljetusmatkat ovat paitsi ympäristöystävällisiä, myös eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä.

Vainion teurastamo Oy:n uudet tilat Orimattilassa kiiltelevät vielä uutuuttaan. Takana toimintaa uudessa 600 m2 teurastamossa on vasta puoli vuotta.
Yrittäjillä on kuitenkin jo pitkä historia: Vainion teurastamo jatkaa toimintaansa jo neljännessä polvessa. Aikaisemmin yritys toimi Hannu Vainio Oy:n nimellä Mäntsälän Hautjärvellä, mutta Orimattilaan siirtyminen on ollut uusi alku koko yritykselle. Hannu Vainion lisäksi yrittäjäksi on tullut Miikka Depner, Vainion sisarenpoika.

Vainion teurastamo on pääkaupunkiseutua
lähimpänä sijaitseva teurastamo,
toimitusjohtaja Miikka Depner kertoo.
Mäntsälässä Vainiolla oli pieni tilateurastamo. Se suljettiin vuonna 2009, koska se ei enää täyttänyt EU:n mukanaan tuomia määräyksiä. Remontointi olisi tullut liian kalliiksi, joten uusia tiloja alettiin suunnitella.
Mäntsälän lähialueelta miehet etsivät paikkakuntia, joihin olisi edullista sijoittua. Myös sijainti oli tärkeä kriteeri uudelle teurastamolle. Uuden liha-alan laitoksen rakentaminen aloitettiin vuoden 2010 alussa, ja loppuvuodesta 2010 se saatiin käyttöön.

Pieni suuri teurastamo

Depner johdattaa vierailijan läpi uusien tilojen. Toimiston paperipinot näyttävät siltä, että toimitusjohtaja on kiireinen. Lihanleikkaamossa tehdään tänään töitä viiden hengen voimin. Kylmätiloihin on kerätty lähteviä kuljetuksia: nyt lähdössä on nautaa ravintoloille ja lihatukuille.
- Asiakkaita ovat lihatukkujen lisäksi lihantuottajat eli karjan tai lampaiden kasvattajat, hevosten omistajat ja erilaiset lihakaupat, Depner kertoo tiloja esitellessään.
Vaikka teurastamo ei näytä kovin suurelta, sen tilat ovat yli kaksinkertaistuneet verrattuna aikaisempaan pieneen Vainion tilateurastamoon. Nyt tavoitteena on teurastaa vuosittain vähintään 2000 yksikköä. Yksi yksikkö on nauta, hevonen tai kymmenen lammasta.
- Vanhassa pienteurastamossa määräysten sanelema maksimikapasiteetti oli 1000 yksikköä vuodessa. Kiintiöt täyttyivät monena vuonna ja se rajoitti toimintaamme. Kyllähän uusi teurastamo mahdollistaa paljon enemmän. Se on meille iso askel, Depner sanoo.
Uudessa yksikössä teurastettavien eläinten määrää ei ole rajoitettu. Vainion teurastamo onkin Suomen suurin lampaiden teurastaja. Sikaa Vainion teurastamossa ei käsitellä lainkaan.
Verrattuna suurten lihayhtiöiden, kuten Atrian tai HK:n teurastamoihin, Vainion teurastamo on kuitenkin pieni.
- Pieni koko takaa sen, että voimme tehdä nopeitakin liikkeitä ja muuttaa kuvioita tarvittaessa, Depner kertoo teurastamon liiketoiminnasta.

Tuki teki investoinnin mahdolliseksi

Uuden teurastamon rakentaminen oli pienyritykselle suuri investointi. Siihen Vainion teurastamo sai tukea 20 prosenttia kokonaisinvestoinnista eli noin 300 000 euroa. Tuki saatiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Tuen myönsi Hämeen ELY-keskus.
- Tuella oli meille suuri merkitys: se mahdollisti tämän investoinnin tekemisen, Depner sanoo.
Teurastamon investoinneissa varsinaisen rakennuksen kustannukset kokonaisinvestoinnista ovat suhteellisen pienet verrattuna esimerkiksi teollisuuslaitokseen. Sen sijaan tiloihin sijoitettava laitteisto on poikkeuksellisen arvokas. Myös laitteiston hankinta kuului tuen piiriin.
Depner pitää maaseudulla saatavaa liiketoiminnan tukea isona asiana siinä, että maalle saadaan yritystoimintaa ja seutu pysyy virkeänä.
- Kyllähän erilaiset tuet helpottavat investointeja maaseudulle. Jos on perustamassa yritystä, ja sijoituspaikkavaihtoehtoina ovat kaupunki ilman tukea ja maaseutu tuen kanssa, niin miksei sijoittuisi maaseudulle. Kyllä maaseudulla voi yrittää yhtä hyvin kuin kaupungissakin, itsekin maalle kuusi vuotta sitten muuttanut Depner toteaa.
Töitä tuen saaminen teetti, sillä se edellyttää tarkkoja laskelmia ja raportointia.
- Työtunteja on tullut paljon, mutta tuntipalkoille on silti päästy, Depner sanoo.

Mistä lähiruoka tulee?

Lähellä tuotettu ruoka nousee esille koko ajan yhä voimakkaammin. Sen on huomannut työssään myös Depner. Hän uskoo, että Hämeessä sijaitsevan teurastamon kilpailuvaltti on sijainti. Vainion teurastamo on pääkaupunkiseutua lähinnä sijaitseva teurastamo.
- Kukaan ei ole varsinaisesti määritellyt, mitä lähiruoka on. Jos Vantaan pelloilla kasvanut nauta lähetetään Kauhajoelle teurastettavaksi ja kuljetetaan takaisin Vantaalle myytäväksi kuluttajalle, mielestäni se ei ole enää lähiruokaa kuljetusmatkojen takia, Depner toteaa.
Vainion teurastamo on saanut juuri hyväksynnän myös luomulihan käsittelyyn. Luomu näkyy Depnerin mukaan liha-alalla kysyntänä, muttei vielä tarjontana. Luomulihan myyntimäärät ovat kasvaneet nopeammin kuin mitä lihantuottajat ovat arvioineetkaan.
- Luomun tuottajat myyvät pitkälti tuotteensa itse, Depner kertoo.
Tarjontaongelmia on myös lampaassa, jota Vainion teurastamolla käsitellään paljon. Lampaan kysyntäsesonki on keväällä, pääsiäisenä, kun taas karitsat tulevat teuraskypsiksi syksyllä.
- Osittain kysyntäongelmia on pyritty tasoittamaan hinnoittelulla: lammasta saa edullisemmin syksyllä kuin keväällä. Osa lampaankasvattajista on myös muuttanut lampaankasvatuksensa sykliä ja kasvattaa karitsat teuraskypsiksi keväällä, Depner sanoo.
Viime vuonna lampaan saatavuus Suomessa oli huono siksikin, että Vainion teurastamon toiminta oli väliaikaisesti keskeytynyt uusien tilojen rakentamisen takia. Teurastamo on Suomen suurimpia lampaan teurastamoja.
- Suuret teurastamot eivät teurasta lampaita, sillä siinä on paljon käsityötä ja se vie paljon aikaa. Siksi moni lampaan tuottaja jopa vähensi lampaankasvatusmääriään siksi aikaa, kun meidän teurastamomme oli kiinni, Depner kertoo.

Eläinten hyvinvoinnista kysytään yllättävän vähän

Alalla nuoresta iästään huolimatta jo pitkään toiminut Depner kertoo, että eläinten hyvinvointi on hänelle itsestäänselvyys, josta ei tingitä. Teurastustoiminnassa kuljetusmatkat vaikuttavat hyvinvointiin paljon, sillä kuljetus stressaa eläimiä.
- Meillä teurastettavat naudat ja hevoset tulevat pääasiassa lähialueelta, joten ne eivät joudu olemaan pitkään kuljetusautossamme eivätkä navetassamme. Eläimet noudetaan aamulla, ne viettävät hetken navetassamme ja menevät nopeasti teuraalle, Depner kertoo.
Lampaat tulevat ympäri Suomea, mutta kerralla noudetaan vain yhden päivän teuraserä eli eläimet eivät vietä navetassa kauaa aikaa.
- Yllättävän vähän vielä eläinten hyvinvoinnista kysellään, vaikka se on tärkeä asia, Depner pohtii. 


Teksti ja kuva Päivi Piispa
Juttu on julkaistu 2011 elokuussa Raitti-lehdessä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti